Rautakymi

Rauta­kymi

Talonpoikia, Seppiä, Lohiylimyksiä

Ennen vuotta 1989 itäisen Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikolta ei tunnettu montaakaan rautakautista asuinpaikkaa, tai hautaa ja irtolöydötkin oli laskettavissa yhden käden sormin. Löydöttömyyden perusteella alue ei ole kuulunut rannikon maanviljelysalueiden piiriin, mutta tosin kuin on joskus väitetty, pysyvää asutusta jokilaaksoissa näyttäisi olleen kivikaudelta lähtien kaikkina aikakausina. 1990-luvun lopulla tutkittiin ensimmäiset roomalaisajan röykkiöhaudat Pyhtään Strukan kalmistossa, josta alkaen varsinkin Kymijokilaakson rautakautisten ja keskiaikaisten löytöjen määrä on lisääntynyt dramaattisesti.

Kahden arkeologian harrastajan Rautakymityöryhmä päätti vuonna 2010 tutkia tulevan Koskenkylä-Kotka valtatien maastokäytävän uudelleen, vaikka tielinjalle oli tehty virallinen arkeologinen inventointi jo vuonna 2005. Päätös oli kohtalokas, sillä tielinjalta löytyi kaksi laajaa arkeologista kohdetta. Loviisan Tesjoella sijaitseva Viirankoski on osoittatunut rautakautiseksi asuinpaikaksi, kun taas Kymijoen suulta Ahvenkosken Haasianiemestä löytyneen sataman ajoitustulokset viittaavat viikinkiaikaiseen ja keskiaikaiseen toimintaan. Kumpikin kohde tuhoutui osittain syksyllä 2014 valmistuneen valtatien alle. Työryhmä inventoi Porvoon Ilolan ja Pyhtään Huutjärven välisiä jokilaaksoja kahdeksan vuoden ajan. Runsaasti kuvitettu tietokirja luo katsauksen alueen tutkimushistoriaan, ryhmän paikantamaan arkeologiseen aineistoon ja muinaisjäännöksiin, sekä työryhmän tutkimusten tuloksiin.